ILMA (subst.)

 

Merkitys

Ilma tarkoittaa lähinnä typpeä ja happea sisältävää kaasuseosta, jota esiintyy maapallon ympärillä. Se voi merkitä myös säätä.

Yleisyys

Sana on sanomalehtikielen taajuussanastossa sijalla 1022/9996.

Taivutusmuodot

Taivutusmuoto yksikkö monikko
Nominatiivi ilma ilmat
Genetiivi ilman ilmojen
Partitiivi ilmaa ilmoja
Illatiivi ilmaan ilmoihin

Vierussanat

Vierussanat ja sanaklusterit

Katso myös...

Synonyymit

Antonyymit

Ilman vastakohdaksi mielletään usein maa , joskus myös vesi .


sana
ilma
sanapohjaversio
0.3