Karata tarkoittaa pakenemista, luvatta poistumista, karkuun lähtemistä, livistämistä (esimerkiksi Joskus lapset karkaavat kotoa, kuvaannollisesti En muista mitä olin sanomassa, ajatukseni karkasi). Se tarkoittaa myös juoksemista, säntäämistä, rientämistä, kiitämistä, kirmaamista (esimerkiksi Porot karkaavat tunturin rinnettä). Se voi tarkoittaa hypähtämistä, kavahtamista, ryntäämistä, hyökkäämistä (esimerkiksi Tuntematon mies karkasi ohikulkijan kimppuun). Lisäksi se voi tarkoittaa, että jokin pääsee irti, valloilleen, ryöstäytyy, riistäytyy (esimerkiksi Juhlinta karkasi käsistä, Hinnat karkasivat käsistä [=nousivat liian suuriksi).
Sana on sanomalehtikielen taajuussanastossa sijalla 2315/9996.
| Taivutusmuoto | myöntömuoto | kieltomuoto |
|---|---|---|
| A-infinitiivi | karata | |
| Preesens yks. 1. pers. | karkaan | en karkaa |
| Imperfekti yks. 3. pers. | karkasi | ei karannut |
| NUT-partisiippi | karannut | |
| Passiivin preesens | karataan | ei karata |
paeta, livistää juosta, [[sännätä, rientää, kiitää, kirmata hypähtää, [[kavahtaa, rynnätä, hyökätä päästä irti, päästä valloilleen, ryöstäytyä, riistäytyä
Sanalla ei ole vastakohtia.
Tälle sanalle ei ole lisätty vierussanoja.
Tämä sana (KARATA) ei esiinny muiden sanojen vierussanoina
