Kuuluttaa tarkoittaa jonkin (virallisen) asian julkistamista (esimerkiksi Kaupungintalon ilmoitustaululla kuulutetaan kokouksista, Maija ja Heikki kuulutettiin eilen avioliittoon Kotkan seurakunnassa), kuvainnollisesti se tarkoittaa varmaa (esimerkiksi Ei ole kirkossa kuulutettua [= varmaa], että pääsen tentistä läpi). Se voi tarkoittaa myös esimerkiksi tilaisuuden tai ohjelman esiintyjien, ohjelmanumeron tai muun sellaisen esittelemistä yleisölle (esimerkiksi Hän kuulutti lavalle illan pääesiintyjän). Arkisessa kielessä sillä tarkoitetaan myös tiedon levittämistä (suuriäänisesti) jostain asiasta, toitottamista (esimerkiksi Kuulin mitä naapurille tapahtui, juoruilijat kuuluttivat sitä pitkin kylää).
Sana on sanomalehtikielen taajuussanastossa sijalla 1126/9996.
| Taivutusmuoto | myöntömuoto | kieltomuoto |
|---|---|---|
| A-infinitiivi | kuuluttaa | |
| Preesens yks. 1. pers. | kuulutan | en kuuluta |
| Imperfekti yks. 3. pers. | kuulutti | ei kuuluttanut |
| NUT-partisiippi | kuuluttanut | |
| Passiivin preesens | kuulutetaan | ei kuuluteta |
* julkistaa * ilmoittaa, esitellä * toitottaa
Sanalla ei ole vastakohtia.
Tälle sanalle ei ole lisätty vierussanoja.
Tämä sana (KUULUTTAA) ei esiinny muiden sanojen vierussanoina
